Vitun homo

Säpsähdän aina, kun joku sanoo homo. Sille ei ole mitään kovin selkeää syytä. Minulla ei ole mitään traumaa armottomasta kiusaamisesta tai lynkkaamisesta vaikka kasvoinkin maaseudulla. Minulla ei ole siihen mitään henkilökohtaista syytä – homous on ollut itselleni aika helppoa, siinä missä se nyt yhteiskunnassamme voi olla. Olen kohdannut aika vähän avointa syrjintää ja kiusaamista – kokemukseni rajoittuvat siihen sosiaalisen kanssakäymisen taustalla kuuluvaan homofobiseen taustakohinaan. Tiedättehän. Vitun homo. Älä ole tuollainen hinttari. Se on ihan homoa. Tiedän, tiedän! Ne ovat harmittomia haukkumasanoja, niillä ei tarkoiteta satuttaa ketään heidän seksuaalisuutensa takia, eikä ainakaan minua. Homofobia on kuitenkin neulottu suoraan kulttuurimme kudokseen. Homo tarkoittaa jotain pahaa, häpeällistä ja negatiivista. Olen 28 ja puoli vuotta vanha. Olen kasvanut kiinni tähän kulttuuriin, kuullut näitä ilmauksia niin pitkään kuin muistan. Miten voisin olla säpsähtämättä? Minä olen homo. Tuntuu melko kohtuuttomalta, että minun pitäisi, joka kerta sen sanan kuullessani tietää, että juuri tässä yhteydessä halutaan haukkua jotain muuta, ei minua. Tai että edes voisin tietää sitä. Kiitos tiedosta. Lohdullista. Eduskunta keskustelee tasa-arvoisesta avioliittolaista tänään. Miksi siis puhun homo-sanan käyttämisestä pejoratiivina? Adoptio-oikeutta ja jaettua omaisuutta enemmän nyt käytävässä keskustelussa ja päätöksessä on kyse yleisemmin yhteiskunnan instituutioiden tasa-arvosta. Kyse on yhteiskunnallisesta toiseudesta, seksuaalisuuteen perustuvasta sorrosta. Harva enää sanoo, ettei seksuaalivähemmistöillä olisi oikeutta olemassaoloon, vaikka näitäkin ääniä kuuluu enemmän kuin monet haluaisivat myöntää. Heidän viestinsä tulee kuitenkin esille juuri tällaisina hetkinä, se kuuluu yhtäläisen avioliitto-oikeuden vastustajien joukosta. Vaikka seksuaalivähemmistöt ovat periaatteessa hyväksyttäviä, olemme jollain tavalla likaisia tai epämiellyttäviä. Meidät täytyy pitää erillään muista, tavallisista ihmisistä. Tästä erilläänolostahan asiassa on kyse. Seksuaalinen eriarvoisuus on tällä hetkellä valettu suoraan yhteiskunnan rakenteisiin. Nyt on kyse näiden rakenteiden muuttamisesta niin, että homoseksuaalisuus –...

Eurooppaministerin brändiprojekti

Hyvä Alex, kiitos kysymyksestä. Hauska juttu muuten, olemme melkein naapureita, mutta näin sitä törmätään internetissä. Olemme molemmat Eurooppa-henkisiä ihmisiä, mutta asumme molemmat Suomessa, ja kommentoit tapahtumaa ikään kuin suomalaisen ministerin ominaisuudessa. Kerrataampa siis muutaman viimeisen vuoden tapahtumat täällä: Patriootit heittivät polttopullon Oulun yliopiston ylioppilaskunnan rakennusta päin, koska nämä julkaisivat seksuaalista tasa-arvoa tukevan kannanoton. Patriootit kävivät Pride-kulkueen kimppuun kyynelkaasua käyttäen. Dan Koivulaakso oli Oulussa puhujavieraana, ja hän sai sumutteesta. Ja tietenkin eilen kolme patrioottinassea hyökkäsi äärioikeistoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen. Mitäs “äärivasemmisto” on saanut aikaan? Jos lasketaan anarkistit (mikä ei ole muuten oikeastaan perusteltua, mutta väliäkö tuolla), on liikenteenohjaajan koppi poltettu kun siellä ei ollut ketään. Junaliikenne sekosi. Miten ihmeessä voit todeta, ettet näe eroa? Käsitätkö, mikä porukka uhkaa ihmisten terveyttä ja herrajumala, henkeä, tasaisin väliajoin? Hyvä on, puhut koko Euroopan tasolla. Katsotaanpa tapahtumia unionin tasolla. Voidaan katsoa Kreikkaan, jossa katuväkivallan lisäksi vasemmistolaiset kansanedustajat saavat pelätä äärioikeistolaisten vastineidensa avoimia hyökkäyksiä. Voidaan katsoa Saksaan, jossa äärioikeistolainen järjestö pysyi maan alla kymmenen vuotta, tappaen samalla saman verran ihmisiä (mukaan lukien yhden poliisin, poliisien murhat taisivat olla erityisen paha juttu?). Entä Italia, jossa murhataan torilla kauppaa tekeviä maahanmuuttajia? Voidaan lisäksi puhua äärioikeiston uhkasta yhteiskuntajärjestykselle – Kultaisen Aamunkoiton kannatus kreikkalaisten poliisien keskuudessa pelottaisi ainakin minua jos olisin heidän kanssaan tekemisissä. Puhumattakaan siitä norjalaisesta. Entä äärivasemmisto? Saksassa on asennettu palopommeja liikenteen häiritsemiseksi. Italiassa  anarkistit hyökkäsivät ydinvoimapomoa vastaan, haavoittaen häntä. Minulla ei ole mitään tarvetta todistaa, että vasemmistoterrori ei ole terroria tai etteikö vasemmistopiireissä olisi ikävää ainesta nykyäänkin. Se on aina tuomittavaa, hirveää ja halventaa poliittista järjestelmäämme. Tästä terrorista on esimerkkejä maailman sivu, aivan hirveitä asioita, niin Euroopassa kuin Aasiassakin. Omasta mielestäni väkivallan ei pidä kuulua politiikaan keinovalikoimaan yhteiskunnissamme. Kyse...

Koskaan ei pidä suostua mihinkään

Kuva: memegenerator.net Esinäytös, syksy 2009 Opiskelijat marssivat pitkin Helsingin katuja, kyltit ja sloganit maksutonta koulutusta puolustaen. HALLITUS: Tämä on vain kokeilu! Meidän ei tule ulkomaisten koulutusta maksaman! He haluaisivat maksaa! Kun tutkinnolla on hintalappu, kasvaa sen arvostus! On stipendijärjestelmä, köyhät mutta lahjakkaat ovat tervetulleita! Ajatelkaa saatavia lisäresursseja! Tämä on kokeilu, sen perusteella päätetään jatkosta! Ei tämä tarkoita lukukausimaksuja suomalaisille! OPISKELIJALIIKE: Koulutuksen maksuttomuus on arvo, josta ei sovi tinkiä! Lukukausimaksut heikentävät sosiaalista liikkuvuutta! HALLITUS: Kokeilu! Määräaika! Stipendit! Kokeilu! Opiskelijat hajaantuvat mielenosoituksen jälkeen. Lukukausimaksukokeilusta päätetään, ja osa haluaa uskoa hallituksen sanoja – nyt on keskityttävä kokeilun seuraamiseen ja päätösten tekemiseen sen perusteella. Tammikuu 2013 Lukukausimaksuista keskustellaan taas. Sekalainen kansanedustajalauma jättää lakiehdotuksen lukukausimaksukokeilun vahvistamisesta, ja vuoden professori kannattaa lukukausimaksuja kaikille. Opiskelijapoliitikot blogaavat aiheesta turhautuneena, aseenaan vuosi vuodelta kasvava argumenttipatteristo maksuja vastaan. On näköjään tammikuu. Aloitteen allekirjoittaneita katsomalla on selvää, ettei maksuja eniten haluava Kokoomus saisi niitä läpi hallituksessa joten se on päättänyt koukata opposition kautta. Hyödyt kaikille osapuolille ovat ilmeiset. Persut vastustavat ulkomaalaisia kategorisesti, Keskusta haluaa säilyttää kasvonsa näiden rinnalla oppositiopuolueena ja demareilta löytyy muutenkin joka asiaan kaksi mielipidettä. Oman rintaman, Vasemmiston ja Vihreiden rivien pysyminen suorina lämmittää sydäntä. Sillähän ei ole väliä, että lukukausimaksukokeilu on flopannut täydellisesti tai että lukukausimaksut ovat ylipäätään aivan helvetin huono idea. En lähde mukaan tähän keskusteluun, sillä argumentteja ovat esittäneet jo monet hienot ja fiksut ihmiset. Politiikassa ei kokeilla mitään Lukukausimaksukokeilu on erinomainen esimerkki nerokkaasti suunnitellusta poliittisesta manööveristä. Maksujen kannattajat eivät voi hävitä, sillä miten tahansa projekti sujuisikaan, heiltä löytyy selitys. Jos kokeilu epäonnistuu, syynä yliopistojen vähäinen innostus, ilmaisten tutkintojen tarjollaolo, lyhyt kokeiluaika ja niin edespäin. Jos kokeilussa mukana olevat yliopistot taas onnistuvat haalimaan maksavia opiskelijoita,...

Talvivaara on kansallinen projekti

(kirjoitettu Veikko Erannin kanssa ja julkaistu ensimmäisenä Fifissä 9.11.2012. Kuva Greenpeace.) “Se oli kerrankin oikeaa Kainuun juhlaa. Oli kesä 2007. Talvivaaran peruskiven muuraukseen oli saatu paikalle kokonaista kolme ministeriä: maakunnan oma tyttö, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja itse pääministeri Matti Vanhanen.” Veera Luoma-aho ja Anssi Miettinen, HS 20.5.2012 Talvivaara on paljon enemmän kuin pelkkä yksittäinen kaivos. Talvivaara on koko ajan ollut myös äärimmäisen tärkeä kansallinen projekti. Sitä on rakennettu koko Suomen kaivosalan ja maan hallituksen, elinkeinoelämän, Tekesin, eläkevakuutusyhtiöiden ja EU:n rahoilla. Sen piti pelastaa toivottomassa tilanteessa painiskeleva Kainuu, tuoda uusia työpaikkoja ja rahaa maakuntiin ja näyttää suuntaa koko kaivosalan uudelle nousulle. Kiina nousee ja tarvitsee resursseja, jotka pitää kaivaa maan sisästä – ja Suomessa olisi tähän uutta osaamista. Tämän kokoisia projekteja eivät yksittäiset yritykset hoitele. Luonnonvarabisneksessä on omat lisäkoukkunsa: toiminta on säädeltyä, sillä ympäristökatastrofin vaarat ovat ilmeiset. Niinpä Talvivaara-projektin edistymiselle on ollut keskeistä, että kaivoksen, valtionhallinnnon ja ympäristövalvonnan välit ovat mahdollisimman kitkattomat. Tapahtumien kulusta, maan tavasta ja kulissientakaisista yhteyksistä emme tiedä, mutta päätellen virkamiesten nimityksistä ja hallinnon uudistamisesta tällainen sulava yhteys lyötyi. Talvivaara on kaivosmies Pekka Perän lisäksi vähintäänkin yhtä paljon keskustajohtoisen Matti Vanhasen toisen hallituksen luomus. “Ympäristöministeri Lehtomäki piti muuraustilaisuudessa puheen, jossa hän muistutti siitäkin, että joillakuilla alueen ihmisillä oli ollut hankkeesta ennakkoluuloja ja epäilyjä. Oli niitäkin, jotka pelkäsivät vesistöjen ja luonnon puolesta. Ministeri kuitenkin vakuutti, että ympäristöluvan ehtojen toteutumisen seuranta tulisi olemaan tiukkaa.” Luoma-aho ja Miettinen Ympäristölupa, sen ehtojen seuranta ja oikeastaan koko suomalainen ympäristövalvonta myllättiin Vanhasen toisen hallituksen aikana (2007–2010, 2010–2011 Kiviniemen 1.) kokonaan uuteen uskoon. Syntyivät ELY-keskukset, jotka vastaavat paikallisesti elinkeinojen edistämisestä, työturvallisuusvalvonnasta, ympäristövalvonnasta ja monista muista valtion tehtävistä. Enää ei...