Vitun homo, redux

Lakivaliokunta hylkäsi tänään odotetusti kansalaisaloitetteen tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Odotetusti ja odotetusti – jos kaikki olisivat tulleet paikalle ja jollakulla olisi ollut selkärankaa sanoa Timolle vastaan, olisi valiokunnan mietinnöstä tullut lakialoitetta puoltava. Nyt kävi näin. Haluankin kommentoida kahta argumenttia jota lakialoitteen vastustajat käyttivät, erityisesti Ylen haastatteluissa (1,2). Näitä on siis kaksi: “Lakialoite on teknisesti puutteellinen” ja “Homot ovat ok mutta tasa-arvo, se on kyllä liikaa.” Tahdon 2013 -kampanja on varmasti yksi huolellisimmin toteutetuista kansalaisaloitteista. Itse ehdotuksen valmisteluun on käytetty runsaasti aikaa, mm. asiantuntijatyövoimaa. Aloitetekstiiin voi tutustua täältä. Sen lakiteksti on käsittääkseni pätevää, mutta sitä ei ole valmisteltu samalla laajuudella kuin hallituksen esityksiä. Tämä onkin ymmärrettävää, koska valtio työllistää leegioittain lakeja valmistelevia juristeja ja muita virkamiehiä. Siis HALOO! Lakivaliokunnan puheenjohtaja on epäironisesti sitä mieltä, että aloite oli teknisesti puutteellinen koska sitä ei ole valmisteltu yhtä perinpohjaisesti kuin hallituksen esityksiä. Törkeämpää kansanvallan halveksumista en ole hetkeen kuullut. Holmlundin ja hänen kannattajiensa sanat paljastavat mitä virkaa kansalaisaloitteilla hänen mielestään on: ei yhtään mitään.* Toinen argumentti oli vanha tuttu, siis se että homot ovat ihan ok ja tasa-arvoa kannatetaan, mutta avioliitto ei niille (meille) kuulu / “Suomessa on jo tasa-arvoinen avioliittolaki – miehet ja naiset voivat mennä keskenään naimisiin”. En usko, että minulla mitään sanottavaa sellaisille ihmisille, jotka asiaan perinpohjaisesti perehdyttyään sanovat naama peruslukemilla ettei tästä asiasta epätasa-arvoa löydy. Siis: Kunhan vitun homot pysytte sateenkaariaitauksissanne, ei olemassaolonne häiritse meitä liikaa. Kiitti. Molemmat argumentit  edustavat melkoista moraalista ja älyllistä selkärangattomuutta. Ehkä enempää ei pitäisi odottaakaan. Uutta erää suuressa salissa siis syksyllä. Yli puolen kansanedustajista pitäisi tämänhetkisten mielipidemittausten mukaan kannattaa kansalaisaloitetta. Toivon vain, että herätyskelloihin muistetaan vaihtaa patterit ja kaappiin varataan riittävästi Finrexiniä jotta ei käy hassusti. Eikö sitäpaitsi...

Mitä olisit valmis uhraamaan?

Kestävyysvaje vaatii uhrauksia. Me, (Eranti, Nuortimo, Saloniemi) laadimme oman suosikkilistamme syksyn tulevista uhrauksista. 1. Vuohia, kanoja, suolia. Sekä poltto- että veriuhreina Näinä kohtalon hetkinä pelissä on sekä talous että kilpailukyky. Mitä on muutaman vuohen elämä niiden rinnalla? Jos kerran yhteisöveron alennus saattaa parantaa kilpailukykyä, miksei myös musta magia? Ainakin sitä harjoittaessa pysyy omatunto puhtaana verrattuna valtion hallituksen kehysriiheen. 2. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjät Meidän on tehtävä vakavia päätöksiä. Meidän on kannettava vastuu. Näinä kovina aikoina meidän on tarkkaan harkittava, onko meillä enää varaa Elinkeinoelämän keskusliittoon ja Suomen yrittäjiin. Tämä todella sattuu meihin kaikkiin henkilökohtaisesti, olemmehan yrittäjiä, mutta olemme valmiit osallistumaan talkoisiin. Olemme valmiit asettamaan meille kaikille henkilökohtaisesti tärkeiden instituutioiden tulevaisuuden vaakalaudalle hyvän tavoitteen tähden. Tämä uudistus ei ole mitään nappikauppaa. Laskujemme mukaan EK:sta ja Suomen Yrittäjistä luopumalla maahamme voitaisiin hankkia noin 2775 keskoskaappia vuodessa. Miksi vastustat keskoskaappeja? 3. Työurien pidentämisen alkupäästä Meidän on tehtävä vakavia päätöksiä. Meidän on kannettava vastuu. Näinä kovina aikoina meidän on jne. Työurien pidentäminen alkupäästä on monelle tärkeä aihe, ja siihen tulee koskea vain äärimmäisen tarpeen ollessa kohdalla. Me emme esitä työurien pidentämiseen alkupäästä kajoamista, mutta välillä on tehtävä ratkaisuja, jotka ovat paitsi vaikeita myös raskaita. Niinpä olemme valmiita keskustelemaan avoimesti työurien alkupäästä pidentämisen uhraamisesta. 4. Leikkauslistat Tällaisina rankkoina aikoina meillä ei vain ole varaa leikkauslistojen kaltaiseen hyväosaisten paremmuudentunnetta ruokkivaan ylellisyyteen. On tehtävä rankkoja päätöksiä jotta voisimme säilyttää valtion ja elämänmuotomme. On uhrattava leikkauslistat, heittää ne herramme avonaisena odottavaan kitaan. 5. Valuvian rakennemuutoksien kynnettävät sarkat Myös tämä syvältä sattuva kirpaisu meidän on vain kestettävä. Olemme pitkin hampain valmiita uhraamaan impotentit, tarpeettomiksi käyneet, tehonsa menettäneet paskat maalaisvertaukset. Belphegor, anna veistä lähemmäksi. 6. Kakkarat Kannettaessa vastuuta meidän...

Valtiomiesharha ja leikkaustalkoot

Tämän päivän poliittinen kohu saatiin yllättävästä lähteestä, kun Vihreiden Oras Tynkkynen kertoi olevansa valmis harkitsemaan subjektiivisen päivähoidon mielekkyyttä tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat ovat kotona, eli yleensä työttöminä. Perustelunsa hän kaivoi poliittisen argumentaation alehyllyltä – kyseessä siis kestävyysvaje ja siitä seuraavat leikkaustarpeet. Kuten odottaa voi, suomalainen fb- ja twitterskene räjähtivät ja alkoivat joukolla dumata ideaa. Vihreät vakuuttivat ettei puolue tätä kannata ja muut (vasemmalla) repivät kommenteista kaiken järkytyksen mikä irti vain lähti. Onneksi Oras tarkensi kommenttejaan fb:ssä:: Ei, ei, ei. Tarkastellaan päivityksen lähettämiä viestejä: Vihreät eivät esitä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen puuttumista, mutta… …vaikeita uudistuksia on tehtävä! Täytyy saada keskustella vaikeista asioista! Subjektiivinen päivähoito-oikeus on tärkeää, mutta… …JOS joku JOSSAIN saattaisi haluta kaventaa oikeutta (köh köh), se pitäisi aloittaa työttömistä… …vaikka tällä ei olisi juurikaan rahallista merkitystä, koska näitä perheitä on aika vähän. Ai niin, ja asioista täytyy saada keskustella. Minulla on nyt yksi vinkki näin viestinnän puoliammattilaisena ja politiikkaa (toki Orasta vähemmän) harrastaneena: Jos et halua, että jotain tehdään, älä ehdota miten sen voisi tehdä. Sen sijaan sano, ettet halua että näin tehdään. Jos asiasta ei puhuta, älä puhu siitä. Mitä on tapahtunut? Onko kyse pahasta valtiomiestartunnasta? Tiedättehän, valtiomiehet ovat niitä tyyppejä, jotka toistelevat sitä kuinka tärkeää on kantaa vastuuta, täytyy tehdä rankkoja päätöksiä, ja kyllähän kaikesta täytyy saada keskustella. Hyvä Oras: Kaikesta saa keskustella – mutta keskustelu toimii kahteen suuntaan. Joku saattaa sanoa takaisin. Oraksen puoluetoveri Rosa Meriläinen kirjoitti vasta siitä, kuinka köyhien kyykyttäminen vaikuttaa vastuulliselta politiikalta. Tämänpäiväinen keskustelu liittyy osaksi tätä ilmiötä. Haluan muistuttaa, että hallitus on päättänyt noin miljardin veroalesta yrityksille. Kestävyysvajeesta ei tiedetä juuri mitään, mutta sen arvioidaan olevan 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Siis karkeasti noin kymmenen miljardia euroa....

Eurooppaministerin brändiprojekti

Hyvä Alex, kiitos kysymyksestä. Hauska juttu muuten, olemme melkein naapureita, mutta näin sitä törmätään internetissä. Olemme molemmat Eurooppa-henkisiä ihmisiä, mutta asumme molemmat Suomessa, ja kommentoit tapahtumaa ikään kuin suomalaisen ministerin ominaisuudessa. Kerrataampa siis muutaman viimeisen vuoden tapahtumat täällä: Patriootit heittivät polttopullon Oulun yliopiston ylioppilaskunnan rakennusta päin, koska nämä julkaisivat seksuaalista tasa-arvoa tukevan kannanoton. Patriootit kävivät Pride-kulkueen kimppuun kyynelkaasua käyttäen. Dan Koivulaakso oli Oulussa puhujavieraana, ja hän sai sumutteesta. Ja tietenkin eilen kolme patrioottinassea hyökkäsi äärioikeistoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen. Mitäs “äärivasemmisto” on saanut aikaan? Jos lasketaan anarkistit (mikä ei ole muuten oikeastaan perusteltua, mutta väliäkö tuolla), on liikenteenohjaajan koppi poltettu kun siellä ei ollut ketään. Junaliikenne sekosi. Miten ihmeessä voit todeta, ettet näe eroa? Käsitätkö, mikä porukka uhkaa ihmisten terveyttä ja herrajumala, henkeä, tasaisin väliajoin? Hyvä on, puhut koko Euroopan tasolla. Katsotaanpa tapahtumia unionin tasolla. Voidaan katsoa Kreikkaan, jossa katuväkivallan lisäksi vasemmistolaiset kansanedustajat saavat pelätä äärioikeistolaisten vastineidensa avoimia hyökkäyksiä. Voidaan katsoa Saksaan, jossa äärioikeistolainen järjestö pysyi maan alla kymmenen vuotta, tappaen samalla saman verran ihmisiä (mukaan lukien yhden poliisin, poliisien murhat taisivat olla erityisen paha juttu?). Entä Italia, jossa murhataan torilla kauppaa tekeviä maahanmuuttajia? Voidaan lisäksi puhua äärioikeiston uhkasta yhteiskuntajärjestykselle – Kultaisen Aamunkoiton kannatus kreikkalaisten poliisien keskuudessa pelottaisi ainakin minua jos olisin heidän kanssaan tekemisissä. Puhumattakaan siitä norjalaisesta. Entä äärivasemmisto? Saksassa on asennettu palopommeja liikenteen häiritsemiseksi. Italiassa  anarkistit hyökkäsivät ydinvoimapomoa vastaan, haavoittaen häntä. Minulla ei ole mitään tarvetta todistaa, että vasemmistoterrori ei ole terroria tai etteikö vasemmistopiireissä olisi ikävää ainesta nykyäänkin. Se on aina tuomittavaa, hirveää ja halventaa poliittista järjestelmäämme. Tästä terrorista on esimerkkejä maailman sivu, aivan hirveitä asioita, niin Euroopassa kuin Aasiassakin. Omasta mielestäni väkivallan ei pidä kuulua politiikaan keinovalikoimaan yhteiskunnissamme. Kyse...